Suomen Inkeri-liitto

Etusivu

Suomen Inkeri-liitto ry (Liitto) on suomen kielellä toimiva yhdistys, joka toimii Suomessa asuvien inkerinsuomalaisten yhdyssiteenä.
Liitolla on jäsenyhdistyksiä, joiden keskusjärjestönä se toimii. Liittoon kuuluu myös henkilöjäseniä.
Toiminnan tarkoituksena on lisätä laajemminkin Inkeri-tietoutta ja vaalia inkeriläisen kulttuurin säilymistä jälkipolville.
Liitto järjestää mm. teematapaamisia, matkoja ja juhlia sekä tukee Inkeri-aiheista kirjallisuutta ja siitä tiedottamista.
Toiminnassa on tärkeätä yhteistyö seurakuntien ja kaikkien inkerinsuomalaisia tukevien järjestöjen kanssa.

Keijo Korkka in memoriam

Suomen Inkeri-liiton kunniapuheenjohtaja, kunniajäsen, seurakuntaneuvos Keijo Korkka oli siirtynyt juuri ennen joulua 2019 rajan toiselle puolelle.
Hän oli syntynyt Lempaalassa 5.9.1934 suomalaisen isän Reinon ja inkeriläisen äidin Idan poikana. Jo 2-vuotiaana hän joutui jättämään kotinsa, kun kotipitäjä v. 1936 tyhjennettiin suomalaisesta väestöstä.
Isä oli vangittu ja myöhemmin saadun tiedon mukaan hänet oli ammuttu jo vuonna v. 1938.
Äiti Iida, Keijo ja sisar Elma siirtyivät ensin Viroon ja sieltä Suomeen v. 1943.
Uskonto oli hyvin merkittävässä roolissa äidin kasvatuksessa ja Keijo usein mainitsikin äidin kehottaneen jättämään elämän Korkeimman huomaan.
Keijo on ollut kantava voima Turun seudulla toimivan yhdistyksen johdossa ja oli sen kunniapuheenjohtaja.
Keijo Korkka toimi Suomen Inkeri-liitton hallituksessa vv. 1976 - 2013 ja tämän jäsenyyden myötä myös Inkeriläisten sivistyssäätiön hallintoneuvostossa vastaavat vuodet.
Hän toimi liiton puheenjohtajana vv. 1991 – 2001 sekä varapuheenjohtajana vv. 2002 – 2013.
Hänet kutsuttiin liiton kunniajäseneksi v. 2002 ja kunniapuheenjohtajaksi 2012.
Inkeriläisten sivistyssäätiön hallituksessa Keijo toimi puheenjohtajana vv. 1991 –1999 ja varapuheenjohtajana vv. 2000 – 2013.
Keijolle myönnettiin Inkeriläisten sivistyssäätiön ansiomerkki kunniakirjoineen v. 1983 ja Suomen Inkeri-liiton viiri v. 1999.
Vielä heinäkuussa 2019 Pikkiössä pidetyillä inkeriläisten kesäjuhlilla Keijo piti juhlapuheen. Elokuussa 2019 Hirvensalon kirkossa pidetyssä seurakuntaneuvoksen arvonimen saamisen kunniaksi pidetyssä tilaisuudessa pitämänsä puheen lopulla Keijo taas kerran muistutti äitinsä neuvosta, luota aina Jumalaan.
Keijo Korkka siunattiin 3.1.2020 Pyhän Ristin kappelissa Turussa.
Ella Ojala in memoriam

Joulukuisena harmaana päivänä saapui suruviesti kunniajäsenemme, kirjailija Ella Ojalan o.s. Makara siirtymisestä 90-vuotiaana tuonpuoleiseen 4.12.2019 Tampereella.
Ella oli syntynyt 27.4.1929 Lempaalan Varsalan kylässä. Kun Pohjois-Inkeri tyhjennettiin suomalaisesta asutuksesta, perhe karkotettiin Keski-Venäjälle 1936. Onnistuttuaan muuttamaan karkotuspaikastaan ensin takaisin Inkeriin, tuli perhe 1943 Viron kautta Suomeen Perttelin leirille.
Sieltä heidät siirrettiin Karjalan Kannakselle Vuokselaan, mutta joutuivat sieltä muiden mukana lähtemään evakkoon.
Ella oli käynyt 4-luokkaa keskikoulua Neuvostoliitossa ja suorittanut Tampereen yliopistossa kasvatuksen ja slaavilaisen filologian opintoja. Hän työskenteli opettajana, tulkkina ja Tampereen kaupungin matkailuoppaana.
Kirjoittamalla Ella toteutti luovuuttaan, jonka hän oli perinyt isoisältään ja äidiltään Liisalta.
Hän on julkaissut viisi elämänmakuista teosta sekä lukuisia runoja ja artikkeleita. Vuosikymmenten ajan hän avusti Inkeriläisten viesti -lehteä, joko omalla nimellään tai nimimerkillä Piilon-piika.
Inkeriläisten kesäjuhlilla Ella oli tuttu vieras ja esiintyjä ensimmäisestä sodanjälkeisestä 1956 Järvenpäässä pidetystä juhlasta vuonna 2014 pidettyyn juhlaan Helsingissä, jossa hän myös esiintyi viimeisen kerran.
Ella Ojalalle on myönnetty Tampereen kaupungin luovan kirjallisen työn palkinto 1989 sekä 1991. Hänelle myönnettiin Inkeriläisten sivistyssäätiön ansiomerkki kunniakirjoineen 1992, Suomen Inkeri-liiton viiri 2014 ja hänet kutsuttiin Suomen Inkeri-liiton kunniajäseneksi 2015.
Ella oli täydestä sydämestään inkeriläinen, Inkerin tyttö, jonka rakkaus ja kaipuu Inkeriin tuli vahvasti esiin hänen lehtikirjoituksissaan, kirjoissaan ja runoissaan.
Ellan siunaustilaisuus pidettiin 3.1.2020 Tampereen tuomiokirkossa.
Anne Tuohimäki

Inkeri ja inkeriläisyys - muistot talteen, arkistot haltuun

Inkeriläisten sivistyssäätiö on käynnistänyt helmikuun alussa kaksivuotisen Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -yhteistyöhankkeen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) ja Kansallisarkiston kanssa. Tästä linkistä hankkeen sivuille.

Hanke on arkisto- ja muistiorganisaatiohanke, jossa pyritään edistämään arkistoaineistojen hankintaa haastatteluita tekemällä ja vastaanottamalla inkerinsuomalaisten henkilöiden alkuperäisaineistoja mm. päiväkirjoja, kirjeitä ja valokuvia. Henkilöarkistojen lisäksi talteen pyritään saamaan inkeriläisten yhdistysten toimintaan liittyviä arkistoaineistoja.

Hankkeen puitteissa kartoitetaan eri muistiorganisaatioissa jo ennestään olevia Inkeriin ja inkeriläisyyteen liittyviä arkistoaineistoja. Aineistoja tullaan hankkeen myötä järjestämään ja digitoimaan, jotta niiden saavutettavuus ja käytettävyys paranisivat.

Esite on luettavissa tästä.