Päivitetty 26.9.2024
Suomen Inkeri-liitto ry
www.inkeriliitto.fi,
suomeninkeriliitto@gmail.com
Kirjoja voi tiedustella paitsi kirjakaupoista ja antikvariaateista
myös
Nouse Inkeri ry, sähköposti nouse@inkeri.fi.
Ahlqvist, Toni. Inkerinsuomalaiset maahanmuuttajat Virossa toisen maailmansodan jälkeen. 1998. Opinnäyte.
Ahola, Ritva. Uusi maa. Uusi ihminen. Kertomus Aleksanteri Ahola-Valon elämästä nuoresta Neuvostoliitosta 1917 – 1933. Ahola-Valon seura Elpo ry. 2015.
Ahola-Valo, Aleksanteri. Koulupojan päiväkirjat. Osat 1 – 4. ELPO ry. Jyväskylä 1988.
Ahonen, Terho. Salpalinja – Suomen suoja. Readme 2021. 638 sivua.
Loppuunmyyty. Toista painosta odotetaan.
Ahonen, Voitto. Jälleenrakennuksen politiikka ja talous. Kaupunkien toipuminen isosta vihasta noin vuoteen 1740. Suomen Historiallinen Seura. Historiallisia tutkimuksia 146. Vammala 1988.
Ahti, M. Salaliiton ääriviivat. Oikeistoradikalismi ja hyökkäävä idänpolitiikka – 1919. Espoo, 1987.
Alho, Olli. Orjat ja isännät. Tutkimus inkeriläisistä maaorjarunoista. SKS. Helsinki 1979.
Angere, Johannes. Sotaa ja rauhaa rautaesiripun molemmin puolin. Nide. Hämeenlinna1957.
Angere, Johannes. Kullankylä – vallankumouksen ajan tapahtumia Inkerinmaalla. Otava 1969.
Angere, Johannes. Me Kullan miehet – toisen maailmansodan aikaa Inkerinmaalla. Otava 1970.
Ankeria, Santeri. Viron Inkeri. Helsinki, Inkerin Liitto, 1934. 15 s. (Inkerin Liiton kirjasia N4).
Arkkila, Reijo. Evankeliumiyhdistys Boråsissa, 50-vuotisjuhlakirja. Evangeliföreningen i Borås. Gummerus Oy. 2006.
Aropakkanen, Maikko. Isä, me pääsimme tänne. Inkeriläistarina, yksi tuhansista. Helsinki, Otava, 1944.
Asplund, Allan. Kokemuksia suomalaisilta keskitysleireiltä. Suomen Rauhanpuolustajat. Like. Otava 2011.
Asplund, Anneli (toim.). Kansanlauluja Inkerin maalta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 577. Pieksämäki 1992.
Berghäll, Patrik. Päämajan kaukopartiomies. 13 retkeä osasto Kuosmasen matkassa. Ateena-kustannus 2015
Berghäll, Patrik. Kuoleman porteilla. Ilmavoimien kaukopartio-osasto Hartikainen 1942. Ateena-kustannus 2016.
Bolgar, Mirja. Kaikki tuo jota ikäväksi kutsutaan. Helsinki, WSOY, 1998. 190 s. (Äiti inkerinsuomalainen Saimi Kokka , isä karjalainen, toteutti Inkeri – aiheista näyttelyä Pariisissa).
Bugaj, Nikolaj. Ingermanlandzy pod grifom “sekretno”. – Sever 1992, N 3, ss124 – 128.
Bugaj, Nikolaj. Sever v politike pereselenija narodov. – Sever 1991, N4. ss.?
Cederberg, A.R. Suomalaiset ja inkeriläiset ylioppilaat Tarton-Pärnun yliopistossa vv.1690-1710.
Sama. Suomalaiset ja inkeriläiset ylioppilaat Tarton ja Tarton-Pärnun yliopistossa 1632-1710. (Ylipainos Suomen sukututkimusseuraan vuosikirjasta XXIII. 1939)
Dahlgren, Sam. Vainottu kirkko. Luterilaiset kirkot Itä-Euroopan maissa. Toimittanut ja täydentänyt Jaakko Launikari. SLEY. Pieksämäki 1990.
D.E.D. Europaeus. Suurmies vai kummajainen. Helsinki, SKS, 1988. 316 s.
(Kalevalaseuran vuosikirja 67).
Dokumentteja Inkerinmaalta. Toim. Nevalainen Pekka. ym. Joensuu, Joensuu Universitas ostiensis, 1990.(Studia Carelica? humanistica N2)
Eestiläinen tutkija tarkastelee Inkerin alkuperäisväestön vaiheita. – Inkeriläisten viesti, 1991, N11, ss. 7 – 10.
Elettiinpä ennen Inkeris. Näytteitä inkerinsuomalaisista murteista. Toim. Maria Mullonen. Petroskoi, Periodika, 2004.
Elomaa, Jarmo. Inkerin bibliografia. Luettelo vatjalaisia, inkeroisia ja Inkerin suomalaisia käsittelevästä kirjallisuudesta. Castreniumin toimitteita 22. Helsinki 1981.
Engman, Max. Pietarinsuomalaiset. WSOY. Helsinki 2004.
Ennev vanhasii. Pohjois- ja Keski-Inkerin kieltä ja kohtaloita. Toim. Kokko, Ossi ja Savijärvi, Ilkka. Joensuu, 2003. (Studia Carelica humanistica 18).
Entisen Inkerin luterilaisen kirkon 350-vuotismuistojulkaisu sanoin ja kuvin. Kurko, Kaarlo ja Metiäinen, Aapo (julk.) Helsinki, Inkere,1960.
Enäjärvi-Haavio, Elsa. Inkerin virsi. Helsinki, SKS,1943.279 s. (SKS:n toimituksia N221).
Enäjärvi-Haavio, Elsa. Pankame käsi kätehen. Porvoo, WSOY, 1949. 216 s.
Enäjärvi-Haavio, Elsa. Ritvalan helkajuhla. Toim. Haavio, Martti. Hki, WSOY, 1953. 406 s.
Erviö, H. K. Inkerin pappeja Suuren Pohjan sodan jaloissa. (Julk. ennen 1944)
Eskola, Olavi. Siperian kierros – inkeriläisen Juho Punkan elämä. Ristin voitto. Vantaa 1990.
Finn Epos, 2007.
Finny v Rossii. Istoria, kultura, sudby. Red. Kiuru E.S. Petroskoi, 1998.
Finberg, Ilkka. Jälkiä monilta poluilta. Runogalleria. Yliopistopaino/Pikapaino. Helsinki 1997.
Flink, Toivo. Tikin – takin säkeitä lapsille. Petroskoi, Karjala, 1988.
Flink, Toivo. Tulla vapaaksi sisältää kaiken. Runokokoelma.
Flink, Toivo. Valkoinen vene. Runoja vuosilta 1986 -2016. Reuna Oy, Kouvola. 2017. 89 sivua.
Flink, Toivo ja Mäkilä, Eeva. Inkerin lasten oppikirja. Päijät-Hämeen kirjapaino. 1995.
Flink, Toivo. Kotiin karkotettavaksi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki 2010.
Flink, Toivo. Maaorjuuden ja vallankumouksen puristuksessa. Inkerin ja Pietarin suomalaisten sivistys-, kulttuuri- ja itsetuntopyrkimyksiä vuosina 1861 – 1917. Turku 2000.
Flink, Toivo. Pois Inkeristä, ohi Inkerin. Yliopistopaino. Helsinki 1995.
Flink, Toivo. Pois nöyrän panta. Inkerin Liitto 1922 -1944. Siirtolaisinstituutti. Turku 2012.
Flink, Toivo. Uuden runon Venäjä. Karjala-kustantamo. Petroskoi 1989.
Folkesten Toivo, Halttunen Aleksanteri, Jääskeläinen Toivo (toim.). 50-vuotismuisto kirkon kohtaloista Inkerissä. 50-årsminne av Kyrkans öde i Ingermanland. ISK. Västerås 1987.
Folkesten, Toivo. Jäähyväiset kylälle.
Forsström, O. A. Kuvaus Inkerinmaan oloista Ruotsinvallan aikana. I Sortavala, 1890. 144 s.
Haapanen, Atso. Suomen sotavankileirit 1939 – 1944. Minerva 2019. 313 s.
Haavio, Elsa. Inkerin virsi. Vertaileva runontutkimus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki 1943.
Haavio, Martti. Inkerin muinaisesta uskonnosta ja palvonnasta. – Suomalainen Inkeri, 1937 : VI, ss.11 – 16.
Haavio, Martti. Inkeriläisten juhlavuosi. – Koti ja isänmaa. 1940 : 6, ss. 26 – 30.
Haavio, Martti. Juliaana Pohjalainen, runolaulaja. – Suomalainen Suomi. 1943 : 2, ss. 131 – 138. (E)
Haavio, Martti. Kuolematonten lehdot. Sämpsöi Pellervoisen arvoitus. Porvoo, WSOY, 1961.
Haavio, Martti.Viimeiset runonlaulajat. Porvoo, WSOY, 1943 (Aineistoa myös Viron Inkeristä). 362 s.
Habilainen, Vladimir. Vsjudu: Avtobiograficheskij rasskaz o likvidatsii posledstvij vzryva na Chernobylskoj AES. Omakustanne. Turku 2021.
Inkerinsuomalainen Vladimir Habilainen on julkaissut omaelämänkerrallisen kertomuksen kokemuksistaan Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeisistä puhdistustöistä.
Kirja on vielä toistaiseksi saatavilla vain venäjäksi.
Kirjaa voi ostaa Inga Habilaiselta puhelin 044 550 5645
Hainari, O. A. Kuvaus Inkerinmaan oloista Ruotsin vallan aikana. 1890 (katso Forsström O.A.)
Hakulinen, Lassi. Laatokan sini. Romaani suurilta vesiltä. Myllylahti Oy. Espoo 2015.
Hakulinen, Lauri. Inkerin Venjoen sananparsia. – Virittäjä, 1945, N1.
Halila, A. Me raatiherrat ja porvarit. H., 1944. (Nevanlinna – kaakon lukko.ss.155-163)
Haltsonen, Sulo. Entistä Inkeriä. Inkerin suomalaisasutuksen vaiheita ja kulttuurihistorian piirteitä. SKS Tietolipas 36. Helsinki 1965.
Haltsonen, Sulo. Inkerin suomalaisen kirkon vakiintumisen aikakausi (1800 – 1917). Jyväskylä 1969.
Haltsonen, Sulo. Runoretki Inkeriin v. 1853 Lisätietoja D.E.D. Europeuksen runonkeruun historiaan. Suomi 107:4. SKS. Helsinki 1957.
Haltsonen, Sulo. Vanha Tuutari. Tuntemattoman tekijän käsikirjoitus 19. vuosisadan alusta. SKS. Suomi 112:4. Helsinki 1967.
Haltsonen, Sulo. Inkeriläiset ja suomalainen kirjallisuus. – Suomalainen Suomi. 1943 : 6, ss. 348 – 356.
Haltsonen, Sulo. Inkerinmaa kuvausten ja tutkimusten kohteena ennen 1860 – lukua. – Suomalainen Suomi. 1943 : 1, ss. 38 – 5
Haltsonen, Sulo. Keski – Inkerin ulkorakennuksista. Helsinki, Inkerin Liitto, 1934. 17s. (Inkerin Liiton kirjasia N3).
Haltsonen, Sulo. Lasten viihdytysleikki “Harakka huttua keittää”. Virittäjä 1959: N3 ss.352-354
Haltsonen, Sulo. Runoretki Inkeriin v. 1853: lisätietoja D.E.D. Europaeuksen runoonkeruun historiaan. Helsinki, SKS, 1956. 68 s. (Suomi 107: 1- 4).
Haltsonen, Sulo. Suomalaiset Inkeriä asuttamassa. – Suomalainen Suomi, 1941:6 -7, ss. 289 – 296.
Hammarström, Uno. Ingermanländarna som flydde till Sverige. Västerås, 1984
Hanski, Eino. Elävät varjot. Koko kansan kirjakerho (ei tarkempaa tietoa). 1986.
Hanski, Eino. Heimopataljoona. Finn Kirja, Tukholma – Juva 1982.
Hanski, Eino.(Isä tullut Suomesta 1920-luvulla) Elävät varjot. Helsinki, Koko kansan kirjakerho, 1986. 401 s.
Hanski, Eino. Pitkä matka. Helsinki, Tammi, 1967. 234 s. (Trilogian 2. osa)
Hanski, Eino. Pitkä odotus. Helsinki, Tammi, 1969. 154 s.(Trilogian 3. osa)
Hanski, Eino. Pitkä talvi. Romaani. Helsinki, Tammi, 1966. 170 s.( Trilogian 1.osa)
Hanski, Eino. Pitkät vuodet. (De longa åren. 1972. Trilogia yhteisniteenä sisältää: Den långa vinter; Den långa resan; Den långa väntan).
Hanski, Eino. Vapauden tunnit.(Venäjän vallankumouksen tapahtumista) Hki, Koko kansan kirjakerho, 1986. 379 s.
Harva, Uno. Suomalaisten ja sukukansojemme ajanlasku. Helsinki, 1938. ss. 189 – 206. (KSV 18).
Harva, Uno. Suomalaisten muinaisusko. Helsinki, WSOY, 1948. 519 s.
Harva, Uno. Sämpsä Pellervoinen. (KSV 25 – 26). Helsinki, 1945 -1946. ss.74 -95.
Harvilahti, Lauri. Kertovan runon keinot. Inkeriläisen lauluepiikan tuottaminen. SKS 1990.
Hassinen, Leino. Idän uusi aamu. Inkerin kirkon nousun vuodet. Karisto. Hämeenlinna 1997.
Hautala, Jouko. Ritvalan helka. – Virittäjä, 1953. ss.317 – 320.
Henttonen, Antti. Marskin inkeriläisritari. Helsinki, Painatuskeskus Oy, 1993.
(Mikko Pöllä. Suoritti 35 kaukopartiomatkaa, sai 1945 Suomen kansalaisuuden, mutta joutui pakenemaan Valpoa Venezuelaan. Palasi Suomeen 1964).
Hiiri, Armas. Neljä kotimaata. Valitut runot. Juminkeko-säätiö. Petroskoi 2015.
Hiiva, Irja. Savakko. Reuna 2018
Himiläinen, Oskar. Vieras isänmaa. Inkeriläisen kohtalontie. Gummerus Jyväskylä 1981.
Hipping, A. J. Neva och Nyenskans intill S:t Petersburgs anläggning. I. H:fors, 1836. ?
Holmberg, Uno. Virpominen. Porvoo, WSOY,1925. 254 s. (KSV 5)
Huovinen, Sulo ( Toim.) Ingermanland – om land och folk. Stockholm, Kulturfonden för Sverige och Finland, 1993.
Husa, Risto. Alikersantti Antti Rokka. MC-Pilot. 2000.
Husa, Risto. Inkerin urheat Rokat ja Raput. Tampere, MC-Pilot oy, 2002. 305 s.
Huttunen, K. Pietarin ja Inkerinmaan suomalainen papisto Venäjän ja Suomen valtioyhteyden aikana 1809-1917. Helsinki, 1997. (Opinnäytteet).
Huuhtanen, Tuomo. Vallankumouksen vaiheita. Muistelmia Inkerinmaan hengellisestä herätyksestä. Ristin Voitto. Tikkurila 1976.
Häkkinen, Juho (toim. Terttu Pihlajamaa). Siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. Omakustanne. Tukholma 1999.
Hämäläinen, Antti. Kadonnutta Inkeriä. Kuvateos. Inkerin Liitto. WSOY. Porvoo 1944.
Hämäläinen, Antti. Kansantieteellisiä lisiä Inkerin suomalaisten historiaan. II – VIII: Jyrki (II – III), Jouluvarusteet (Jouluruuat) – (V), Laskiainen (VI – VII), Helluntai (VIII). – Inkeriläisten viesti, 1970 N4, ss. 3 -5; 10 -11; N5, ss. 3 – 4; N6: IV, ss. 3 – 4 (Setujen naistenjuhla.); N12, ss. 8 – 9;1971 N3, ss. 4 – 5, 14; N4, ss. 4 – 5; N5, ss. 3 -5, 10 – 11. (E)
Hämäläinen, Antti. Olkinukke Inkerin vuotuisjuhlissa. Helsinki, 1966. (KSV 46) ss.276 – 293.
Hämäläinen, Simo. Inkerin Tyrön sananparsia. – Virittäjä, 1945 s.571-
Häyhä, Johannes. Perhe ja kylä. Kuvaelmia itäsuomalaisten vanhoista tavoista. Maahanpaniaiset. Kylänluvut. Naimistavat. Helsinki, SKS, 1983. (Kansanelämän kuvauksia 21) 322 s.
Häyhä, Johannes. Vuodenajat. Kuvaelmia itäsuomalaisten vanhoista tavoista. Joulun vietto.Talvitoimet. Kesäaskareet. Helsinki, SKS, 1984. (Kansanelämän kuvauksia 20) 402 s.
Höylä, Simo. Sananparsien sääkalenteri.- Inkeriläisten viesti Hki, 1975, N1
Iho, Aapo. Hietajyvä. Valitut runot. Lauluihin tallennettua kotiseutua.Tapiola, W&G, 1970.103 s.
Iho, Aapo. Inkeri. Runoja vartiopaikalta. Helsinki, Inkerin liitto r.y., 1939. 68s.
Iivarinen – Savorina, Salli Mari. Finka Pietarin liepeiltä. Helsinki, Kesuura,1997. 222 s.
Iivarinen – Savorina, Salli. Vuosisadan tarinoita Inkeristä. Omakustanne. Tallinna 2008.
Iivarinen-Savorina, Salli Mari. Kaukana kotini Inkeri. Kesuura Oy. Helsinki 1994.
Immonen, Kari. Ryssästä saa puhua… Neuvostoliitto suomalaisessa julkisuudessa ja kirjat julkisuuden muotona 1918-39. Otava, Keuruu 1987.
Ingermanland – om land och folk. Toim. Huovinen, Sulo. Stockholm, Kulturfonden för Sverige och Finland, 1993. 298 s.
Ingrians and neighbours. Focus on the eastern Baltic sea region. Ed. by Markku Teinonen & Timo J. Virtanen. Helsinki, Finnish literature society,1992. 241 s. (Studia Fennica: 1992. Etnologica N5)
Inkeri. Inkerin Liiton muistojulkaisu 1922-1932. 10-vuotisjulkaisu. Toim. Salminen, Väinö. Hki, Inkerin Liitto, 1932?
Inkeriläiskertomuksia. Toim. Savijärvi, I. ja Palander, Marjatta. Joensuu, 1994.122s.
(Studia carelica humanistica 4).
Inkerin bibliografia. Luettelo vatjalaisia, inkeroisia ja Inkerin suomalaisia käsittelevästä kirjallisuudesta. Toim.Elomaa, Jarmo. Helsinki, 1981. 126 s. (Castrenianumin toimitteita 22).
Inkerin evankelis – luterilaisen kirkon kirkkojärjestys. 1992. (Moniste).
Inkerin joulu. Helsinki? 1943.
Inkerin joulu. Inkeriläisten pakolaisten joululehti. 1920-1921.
Inkerin tietokalenteri. 1. vuosikerta. Helsinki, Inkerin Liitto, 1943. 45 s.
Inkerin tietokalenteri v.1944.
Inkerinmaa. (Aikakauslehti) Toim. Räikkönen, Ilmari. Helsinki, 1919 NN 1-13.
Inkerinmaalla. Muistoja Inkerin maasta ja kansasta sanoin ja kuvin. (Antologia) Koonnut Sihvo, Hannes. Hämeenlinna, Karisto oy, 1989. 422 s.
Inkerinmaan kansan almanakka. Pietari, 1917. 32 s.
Inkerinsuomalaisten taskukalenteri. 1994
Inkerin suomalaisten historia. Julkaisija Inkeriläisten Sivistyssäätiö. Jyväskylä 1969.
Inkerin teillä. Kalevalaseuran vuosikirja 69-70. SKS 1990.
Inkeroismurteiden sanakirja. Toim. Nirvi, R. E. Helsinki, Suomalais-ugrilainen seura, 1971. 730 s. (Lexica Societatis Fenno-ugricae XVIII)
Inkinen, Antti. Suomalainen koululaitos Pietarissa. Kasvatushistoriallisen seuran dokumentit 130.1938.
Inkinen, Antti. Suomalainen virkamies Pietarissa. Historiallinen aikakauskirja 2/1962.
INVANDRAR-raport: Vägen till Borås. Invandrare berättar. Immigrant-institutet, Ärgång 16, Nr 3. Borås, 1988.
Isien usko. Inkerin kirkon 350 -vuotis juhlanumero. Julkaisija Ruotsin piispainkokouksen asettama toimikunta. Toim. Rantanen, Juhani. Växjö. Aloite Inkerin Suomalainen Keskusliitto, 1961.
Issakainen, Martti. Toinen vyöttää sinut. Paul Saarin tie papiksi Viroon ja Inkerinmaalle. Helsinki, Kirjaneliö, 1994.
Itämeren suomalaiset. Heimokansojen historiaa ja kohtaloita. Toim. Jokipii, Mauno.
Jyväskylä, Atena Kustannus, 1995.
Jalava, Aulikki. Kansallisuus kadoksissa. Neuvosto-Karjalan suomenkielisen epiikan kehitys. SKS 1990.
Jalkanen, Esko. Skuoritsan papit sekä seurakunnan historiallisia vaiheita vuosina 1624-2001.
Skuoritsan työ-toimikunta, 2002 .
Jantunen, Aili: Siirtolaisuus Suomesta Pähkinälinnan lääniin 1600-luvun alkupuoliskolla. 1957:10
Jokinen, Erkki. Näkymätön kaupunki. Hki, Suomen Lähetysseura, 2006. 308 s.
Jokinen, Erkki. Idänkohtaus. 44 etydikuvaa Venäjän kohtaamisesta. Erkki Jokinen ja Suomen Lähetysseura. Gummerus Kirjapaino Oy. Pieksämäki 2005.
Jordeböcker öfver Ingermanland. I. Pietari, 1862.
Jos linnulta siivet saisin. Inkeriläisten runoja kadotetusta kotimaasta. Petroskoi, Petroskoin yliopiston kustantamo, 2000. 275 s.
Juntunen, Alpo. Suomalaisten karkottaminen Siperiaan autonomian aikana ja karkotetut Siperiassa. Siirtolaisuusinstituutti, Turku 1983.
Jussila, Osmo. Terijoen hallitus 1939-1940. Hki, WSOY, 1985.
Järvenpää, Osmo. Havaintoja Inkerin väkiluvun kehityksestä 1600 -luvulla kiinnittäen huomiota varsinkin vuosien 1656 -1658 aiheuttamiin muutoksiin. Pro gradu – työ Suomen historiasta. Hki? 1960. 84 s., liitteet I – XII.
Jääskeläinen, Anni Maria. Karkotetut. Pro-gradu tutkielma. Helsingin yliopisto, 2001.
Jääskeläinen, Juhani. Inkerin kirkon tuho Stalinin pakkokollektivoinnissa. Alea-kirja.
Painoyhtymä Oy 1982.
Jääskeläinen. Juhani. Inkerin suomalainen evankelis-luterilainen kirkko neuvostojärjestelmän ensimmäisenä vuosikymmenenä 1917-1927. Väitöskirja. Helsinki 1980.
Jääskeläinen, Juhani. Inkerin suomalaisten evankelis-luterilaisten seurakuntien matrikkeli vuosilta 1918-1938. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 72. Helsinki-Saarijärvi 1982.
Jääskeläinen, Juhani. Jäähyväiset Inkerinmaalle. Yliopistopaino. Helsinki 2011.
Kaila, Toivo. Marokon kauhun lähettipoika. Helsinki, WSOY, 1944. 182s. (Inkerinsuomalaisen nuorukaisen tarina).
Kaisalmi, Ahti. Inkeriläisten paluumuuton valmistelu, motiivit ja toteutus suomalaisissa ministeriöissä 1990 – 1991. Filosofian, poliittisen historian valtio-opin laitos. Turun yliopisto. 2018. Pro gradu opinnäyte.
Kajanti, Caius. Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta. Hämeenlinna, Karisto, 1999. 332 s. (Mm. Larin Paraskesta).
Kalemaa, Kalevi ja Kurikka, Matti. Legenda jo eläessään. Inkeriläissyntyisen utopistin ja sosialistin elämäkerta. WSOY, Porvoo 1978.
The Kalevala Heritage. Archive recordings of ancient finnish songs. Runonlaulua Suomesta, Karjalasta ja Inkeristä. Hki, SKS ja Ondine-yhtiö.
Kalinitchev, Andrei. Suomalaiset venäläisessä sulatusuunissa. Rajaseudun inkerinsuomalainen yhteisö murroksessa 1850-1900. Väitöskirja. Turun Yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Painosalama. Turku 2016.
Kansalaiskalenteri 1910 – 1914? Pietari ? Neva,
Kansanlauluja Inkerinmaalta. Toim. Asplund, Anneli. Helsinki, SKS, 1992. 184 s.
(SKS Toimituksia 557).
Karhu, Eino G. Karelskij i ingermanlandskij folklor v istoritceskom osvechenii. Sankt – Peterburg, Nаukа, 1994. 239s. ( Istoria literatury Karelii 1.)
Karhu, Eino. Isien sanoma. Tutkielma karjalaisesta ja inkeriläisestä kansankulttuurista. Juminkeon julkaisuja n:o 18. Kuhmo 2002.
Karhumäki, Heli. Kirveskristityt. Pohjalainen talkooliike heimokansojen mailla. Mediatoimisto Karhumäki. Lapua 2015.
Katajamäki, Unto. Punaisen valpon varjossa. Bookcover 2016.
Kaukonen, Toini – Inkeri. Maria Rinkinen ja Keski – Inkerin kansantietouden näkymiä. ss.266 – 308. (KSV 45)
Kauppala, Pekka. Paluu vankileirien teille. Suomesta Neuvostoliittoon luovutettujen kohtalo 1940 – 1955. Gummerus Kustannus Oy. Juva 2011.
Kekki, Minna-Kerttu. Lempi Lempisen matka Suomenlahden ympäri. Kertomus kirjoittajan vironinkeriläisestä isoäidistä. Vastapaino 2022.
Kempi, Toivo. Inkeri, kotimme teräsmyrskyn silmässä. Sotakronikka. Opusliberum. Oy Nordprint Ab. 2008.
Kempi, Toivo. Miehet tulevat merten takaa. Muistelmia inkeriläisistä kuumassa ja kylmässä sodassa. Hämeenkyrön kirjapaino. 2011.
Kemppinen, Mirja (toim.). Pilvivene. Larin Parasken runoja lapsille. Juminkeon julkaisuja no 44. Verso 2004.
Kepsu, Saulo. Pietari ennen Pietaria. SKS, toimituksia nro 608. 1995.
Ketola, Mikko. Kirkollisen toiminnan elpyminen Saksan miehittämässä Inkerissä 1942-1943. (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Vuosikirja 80-81) Helsinki, SKHS, 1990-1991.
Kirjanen, Lempi. Elämäni. – Punalippu 1987 : 8, ss.6 – 34.
Kirkinen, Heikki. Oliko Sampsa historiallinen henkilö? Helsinki, 1967. ss.103 – 132. (KSV 47).
Kiuru, Eino. Inkerin eeppisiä runoja. Antologia. Petroskoi, ? 1990.
Kiuru, Eino (toim.) Narodnyje pesni Ingermanlandii. Leningrad, 1974. 516 s.
Kiuru, Eino. Piirilaulu, liekkulaulu ja röntyskä Inkerin lauluperinteessä. – Sananjalka, N16. Turku, 1974. ss. 34 – 54.
Koivu ja tähti. Inkeriläisten vaiheita heidän itsensä kertomana. 1944?
Koivisto, Markus. Suomalaisen Inkerin tarina. Griffo Media. Helsinki 2016 (ensipainos 2011).
Koivukangas, Olavi ja Toivonen, Simo. Suomen siirtolaisuuden ja massamuuton bibliografia. Siirtolaisuusinstituutti, Turku 1978.
Koivukari, Tapio. Meren yli, kiven sisään. WSOY 2009.
Koljonen, Niilo. Vankileiriraportti. (toim. Erkki Vettenranta). 2011
Kolomainen, Mikko. Inkerin ”toisinajattelijat”. Muistelmia Inkerin vapaiden herätysliikkeiden syntyvaiheista. Helsinki 1989.
Kolomainen, Mikko. Pojat ja vunukat. Inkeriläisen suvun historia. Ristin Voitto. Vantaa 1990.
Kolomainen, Urho. Venjoelta Viinikkaan. Mikko Antreanpoika Kolomaisen muistelmat. Viestipaino Oy. Tampere 2016.
Kolppanan seminaari 1863 -1913. Juhlajulkaisu Kolppanan seminaarin viisikymmenvuotisen toiminnan muistoksi. Viipuri, 1913. 175 s.
Konkka, Anita. Musta passi. Tammi, 2001.
Konkka, Juhani. Kahden maailman rajalla. Porvoo, WSOY, 1939. 364 s. (Muistelmateos)
Konkka, Juhani. Keltainen kurki. Porvoo, WSOY, 1953
Konkka, Juhani. Kulkurin kahleet. Porvoo, WSOY, 1945.
Konkka, Juhani. Kulkurin kesä. Porvoo, WSOY, 1943.
Konkka, Juhani. Kulkurin koulut. Porvoo, WSOY, 1946.
Konkka, Juhani. Kulkurin vaellus. Porvoo, WSOY, 1947.
Konkka, Juhani. Lumottu morsian. Porvoo, WSOY, 1948.
Konkka, Juhani. Me sankarit. Kuvaus Karjalan retkeltä. Helsinki, Kansanvalta oy, 1929 ?s.
Konkka, Juhani. Neuvostovakoilijatar. Porvoo, WSOY, 1942. 136 s.
Konkka, Juhani. Punahattuinen nainen. Porvoo, WSOY, 1936.
Konkka, Juhani. Punainen myrsky. Romaani Inkerinmaalta. Helsinki, Otava, 1931.?s
Konkka Juhani. Pietarin valot. WSOY, Porvoo 1958.
Konkka, Juhani. Rakkauden rintama. Porvoo, WSOY, 1936.
Konkka, Juhani. Ratkaisun päivät. Hki, WSOY, 1954.
Konkka, Juhani. Riisutut naamiot. Porvoo, WSOY, 1944.
Konkka, Juhani. Rikas setä. Porvoo, WSOY, 1935.
Konkka, Juhani. Suuria herroja. Porvoo, WSOY, 1935.
Konkka, Juhani. Tuhlattu aarre. Porvoo, WSOY, 1947.
Konkka, Unelma.(toim.) Oma maa omenankukka, vieras maa veripunanen. Petroskoi, Verso, 2003. 200 s.
Korhonen, Simo. Simon Siperian vuodet. Tukholma, Terttu Pihlajamaa, 2003. ?
Korkiasaari, Jouni. Suomalaiset maailmalla. Suomen siirtolaisuus ja ulkosuomalaiset entisajoilta tähän päivään. Siirtolaisuusinstituutti. Turku 1989.
Korkka, Eero. Missä on kotini? – Carelia 8, 1994.
Koronen, M. M. Finskije internatsionalisty v borjbe za vlastj sovetov. Leningrad, ? 1969
Korte, Maiju – Savolainen, Ulla. Sodan ja karkotuksen lapset, Inkeriläisiä elämäntarinoita. 2023. Into kustannus.
Kranz, Lea. Punainen aurinko. Vantaa, Aika oy, 1998. 368 s.( Punaiset varjot – trilogian 2. osa)
Kranz, Lea. Eilisen varjot. Vantaa, Aika oy, 1998. 384 s.( Punaiset varjot -trilogian 1.osa).
Kranz, Lea. Sinitaivaan alla. Vantaa, Aika oy, 1999. 450 s.( Punaiset varjot -trilogian 3.osa)
Krifors, Lars (toim. Terttu Pihlajamaa). Oli onnistuttava. Omakustanne. Tukholma 2001.
Krjukov, Aleksei. Inkerinmaa ja inkeriläiset. – Punalippu 1987, N8, ss.123-130.
Krohn, Julius. Kalevalan toisinnot. Suomen, Aunuksen, Inkerin ja Wiron runot. Helsinki, SKS, 1888. (SKS:n toimituksia 70.osa)
Krylov, Ivan Andrejevich. Tarinoita. Suom. Sakari Putro. Helsinki, Kirja,1913.112 s. 2.p. 1924
Kuivanen, Lilja. Inkerin vuotuisjuhlat ja ajantieto. Omakustanne. Viro 2003.
Kumpulainen, Armas. Punaupseeri Mikko Kopran päiväkirja. Jyväskylä, Gummerus, 2002. 286s.
Kuortti, Aatami ja Arkkila, Reijo. Inkerin kirkon yö ja aamu. SLEY 1990.
Kuortti, Aatami. Aloitettava alusta. SLEY 1973.
Kuortti, Aatami. Inkerin kirkon vaikeita vuosia. SLEY Pieksämäki 1963.
Kuortti, Aatami. Juhana, Inkerinsuomalainen. SLEY, Helsinki 1966.
Kuortti, Aatami. Kirkossa, keskitysleirissä, korvessa. Inkeriläispapin muistelmia. 4. painos. SLEY. Jyväskylä 1989. 1. painos ilmestyi 1964. Vuona 1934 ilmestyi ensimmäinen versio ”Pappina, pakkotyössä, pakolaisena.” (Kirja on käännetty useille eri kielille.)
Kuortti, Aatami. Tapahtui Inkerissä. SLEY 1962.
Kuortti, Aatami. Veljeni sotavangit. SLEY 1989.
Kurikka, Matti. Pilven hattaroita. Pieniä kyhäelmiä I-II Porvoo, WSOY, 1886-87.82 s.
Kurikka, Matti. Viimeinen ponnistus. ?1884? 6.pain. 1924.
Kurko, Kaarlo. Inkerin suomalaiset GPU:n kynsissä. WSOY. Porvoo 1943.
Kurko, Kaarlo ja Metiäinen, Aapo (julk.) Entisen Inkerin luterilaisen kirkon 350-vuotismuistojulkaisu sanoin ja kuvin. Helsinki, Inkere,1960 s?
Kurko, Kaarlo. Sotatoimet Pietarin valloittamiseksi 1918-1919. Helsinki, WSOY, 1944? 282 s. (Inkeriläisten vapaustaistelusta)
Kuronen, Aira. Inkerin keittiö. Ruokaperinnettä ja -ohjeita. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 862. 2002.
Kuusi, Matti. Maria Luukan laulut ja loitsut. Tutkimus läntisimmän Inkerin suomalaisperinteestä. Suomalaisen Kirjallisuuden seuran toimituksia 379. 1983.
Kuussaari, Eero. Vapaustaistelujen teillä. Sotahistoriallinen katsaus heimosotiin. Loviisa 1957.
Kuvallinen kodin kalenteri vuodelle 1896. Pietari, 1895. 94 s.
Käkisalmen läänistä ja Inkerinmaalta ruptuurin aikana 1656-58 paenneet ja poisviedyt.- Historian tutkimuksia Joensuun yliopisto. 1995 Tarkistaa!
Köppen, Peter von. Erklärender Text zu der ethnographischen Karte des St. Petersburg Gouverments. St. Petersburg, 1867
Laaksonen, Pekka ja Mettomäki, Sirkka-Liisa. Inkerin teillä. Kalevalaseuran vuosikirja 69-70. Helsinki 1990.
Lahti-Argutina, Eila. Olimme joukko vieras vaan. Venäjänsuomalaiset vainonuhrit 1930-luvun alusta 1950- luvun alkuun. Turku, Siirtolaisinstituutti, 2001.
Lahtinen, Aarno (toim.), useita kirjoittajia. Todistuksena toivosta. Pietarin suomalainen Pyhän Marian kirkko. Kirkon Ulkomaanavun säätiö ja kirjoittajat. 2.täydennetty painos. 2005.
Laiho, Aili. Muistitietoja Volmari Porkan runokeruumatkoilta puolen vuosisadan takaa. Virittäjä 1937, vihko 4, ss.444 – 448.
Laiho, Lauri. Syitä Inkerin vanhan häälaulun kuolemiseen. Virittäjä 1937, vihko 4, ss.441- 444.
Laine, Antti. Suomalaiset Karjalassa. – Carelia 1996 N7.
Lampikoski, Kari. Inkeriläispari Venäjän vallankumouksen melskeissä. Oy Nord Print Ab, Helsinki 2018.
Lappalainen, Tarja – Turtola, Martti. Stalinin tappamat. Muurmannin suomalaisten pitkä ja musta yö. Docendo 2019. 323 s.
Latvus, Sisko: Kaukana omalta maalta. WSOY 2011.
Latvus, Sisko: Kaksi sateenkaarta. WSOY 2014.
Launo..?. Naapurina Suomi. Pro gradu – tutkielma. Tampere, Tampereen yliopisto, 1976.
Laurikkala, Saini. Laurikkala S.J. Inkerinsuomalaisten hengellinen isä. Inkerissä 1909-1937. Ruotsissa 1952-1957. Inkeriläisten sivistyssäätiö. Uusikaupunki 1970.
Laurla, Kari K. Inkerin vaakuna ja lippu. 1989.
Lavonen, Nina. Pahan onnen pois panisin. Inkeriläisperheen vaellukset. Juminkeon julkaisuja nro 126. Juminkeko 2017. Kirja on luettavissa E-kirjana.
Lavonen, Nina. Puhtaat pojat, taivaan tyttäret. Inkerin kuohittujen lahko. Juminkeko KRC-ILLH.2012.
Lehto, Manja Irmeli. Ingrian finnish: Dialect preservation and change. Uppsala, 1996. 194 s.
Lehtonen, Tyyne. Kohtalon lapsia. Otava 1974.
Lemetti, I. M. Sovetskaja Ingermalandija. Leningrad?, ?1931.? .
Leskinen, Heikki. Inkerin asutus ja väestöryhmät. – Itämerensuomalaiset. Toim. Jokipii, Mauno. Jyväskylä, Gummerus? 1995. ss.163-173.
Lindberg, Stina. Inkeri. ? 1947 ?
Litmanen, Eeva. Surun suitsima suku. Like. 2018
Louhelainen O. A. Luettelo vakinaisten seurakuntalaisten sukunimistä Inkerinmaan suomalaisissa seurakunnissa Venäjän vallan aikana noin v.v.1721-1912. Viipuri, 1912. 66s.
Luettelo inkeriaiheisesta kirjallisuudesta. Toim. Mustonen, Juuso. Helsinki, Inkerin Liitto, 1934.
21 s. (Inkerin Liiton kirjasia N1).
Lukka, Juho. Nevskije aborigeny. Saarijärvi, Gummerus Kirjapaino Oy, 2002. 391 s.
Lukkarinen, J. Inkeriläisistä kotijumalista. – Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja XXVI, 1912. ss. 121 – 143. (E)
Sama. Laudaturtyö. Helsinki, 1914. 285 s. HY KRTL.
Lukkarinen, J. Inkeriläisten praasnikoista. – Suomalaisen kansanrunousseminaarin julkaisu II. ss. 35 – 91. (Suomi IV : II : II, 1912) (E)
Sama. Laudaturtyö. Helsinki, 1914. 285 s. HY KRTL? (Löytää!) (E)
Lukkarinen, J. Inkeriläisten vainajainpalveluksesta. – SUST XXXV : 7. 1914. ss. 1 – 18. (E)
Lukkarinen, J. Matkahavaintoja vainajainpalvonnasta länsi – Inkerissä. – Virittäjä, 1911. ss. 62 – 64. (E)
Luther, Georg. Herdaminne for Ingermanland II. De finska och svenska församlingarna och dera prästerskap 1704-1940. Helsingfors, Svenska litteratursällskapet i Finland, 2000. (Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland N620)
Läärä, Reino. Jää hyvästi Inkerinmaa. Gummerus. Jyväskylä 1982.
Makara, Antti. Rajat eivät pidätä. Kustannuspiste. Saarijärvi 1983.
Manninen, Ohto. Erillinen pataljoona 6:n tie. Artikkeli. Upseeriliiton julkaisuja. Sotilasaikakauslehti 63 (1988).
Mansikka, V. J. Inkeriläisistä kiletoivirsistä. – Virittäjä, 1929 : 8, ss. 312 – 314.
Mansikka, V. J. Inkeriläisistä liekkulauluista. Hki, SKS, 1932. 75 s. (Suomi V: 14)
Mansikka, V. J. Karjalais – inkeriläisiä pyhimyksiä ja juhlapäiviä. – Virittäjä, 1941. ss.97 – 105, 289 – 300.
Mansikka, V. J. Martin – ja Tapaninvirsistä. Helsinki, 1938. ss. 228 – 241. (KSV 18). ss. 228 – 241.
Mansikka, V. J. Pyhä Miikkula. Helsinki, 1940 – 1941. ss.176 – 192. (KSV 20 – 21).
Mansikka, V.J. Pyhän Iljan palvonnasta. Helsinki, 1939. ss. 142 – 164. (KSV 19).
Martikainen, Tyyne. Stalinin vainot. Toivo ja Sanna Jääskeläinen – Inkerinsuomalaiset selviytyjät. TM-kirjat. Espoo 2006.
Martikainen, Tyyne. Stalins terror – Toivo och Sanna Jääskeläinen – finskingermanländska överlevare. TM-kirjat. Espoo 2007.
Martikainen, Tyyne. Että ketään ei unohdettaisiI – Inkerinsuomalaisten martyrologia. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Verkkojulkaisu 2012
Tiedostossa on yli 6000 Levashovaan haudatun uhrin tiedosto.
Martikainen, Tyyne. Inkerinsuomalaisten oikeus muistoon. ”Että ketään heistä ei unohdettaisi”. Siirtolaisuusinstituutti. Painosalama Oy. Turku 2014.
Martikainen, Tyyne. Jatkosodasta Lapin sotaan. Lapin tuho – sotarikos. Kustantaja Painotalo. Kemi, Värisuora Oy, 2005.
Mattila, Jukka I. Virolaiset vieraan vallan väessä 1939 – 45. Reuna 2018.
Mesiäinen, Eeva. Maria Kajavan pitkä taival. Karas-sana. Gummerus. Jyväskylä 1990.
Metiäinen, Aappo ja Kurko, Kaarlo. Entisen Inkerin luterilaisen kirkon 350-vuotismuistojulkaisu sanoin ja kuvin. Inkere. Helsinki 1960.
Miettinen, Helena. Rajamailla. Reuna 2017.
Miettinen, Helena (toim.). Iloa ja voimaa tarinoimalla. Vanhustyön keskusliitto. Yliopistopaino 2009.
Miettinen, Helena (toim.). Vieläkö kukkivat omenapuut? Kadonnutta Pohjois-Inkeriä etsimässä. Inkerin kulttuuriseura. 2010.
Miettinen, Helena. Jogason, Kyllikki. Petettyjen toiveiden maa. Arator Oy. Gummerus. Saarijärvi 2001.
Miettinen, Helena. Krjukov, Aleksei. Mullonen, Juho. Wikberg, Pekka. Inkeriläiset. Kuka kukin on. Inkerin kulttuuriseura. Tallinna 2013.
Miettinen, Helena. Inkeriläiset maaton kansa. Tammi, Jyväskylä 1989.
Miettinen, Helena. Inkeriläisten mailla. Kirjassa kerrotaan Inkerin ja inkeriläisten historiasta ja kulttuurista. Reuna 2021.
Miettinen, Helena. Inkerin satulipas. Inkerin kulttuuriseura ry. Edita Oyj. Helsinki 2001.
Miettinen, Helena. Kirjeitä kaukaa. Inkerin kulttuuriseura ry. Helsinki 2008.
Miettinen, Helena. Kohtalontie. Kuka olen – minne kuulun. Inkeriläisen Aino Latun myrskyisä elämä. Esoterica. 1993.
Miettinen, Helena. Menetetyt kodit, elämät ja unelmat. Helsingin Yliopiston Sosiaalipsykologian laitoksen tutkimuksia 11. Väitöskirja. Yliopistopaino 2004.
Miettinen, Helena. Toinen siipi vettä viersi, toinen taivasta tavoitti. Inkerin kulttuuriseura. Tallinna 2015.
Miettinen, Helena. Mooses Putro. Mestari auran kurjesta. Inkerin kulttuuriseura. Tallinna Raamatutrükikoja OÛ. Tallinna 2015.
Mikkola, J.J. Inkerinmaan kreikanuskoisten käännytyksestä vuosina 1683-1700. (Julk.ennen1944)
Modeen, Paul. Från idyll till inferno. Pohjautuu todellisiin inkeriläiskohtaloihin.
Litorale 2021. Myynti mm. Adlibris ja Suomalainen Kirjakauppa.
Monahof Ania. Kärsimyksen pyhät kyyneleet. Kustantaja Sahlgren. 1997. Alkuperäisteos Genom graniten. Bonnier 1987.
Mullonen, Maria (toim.). Elettiinpä ennen Inkeris. Näytteitä inkerinsuomalaisten murteista. Petroskoin Valtionyliopisto, Venäjän Tiedeakatemian Karjalan Tiedekeskus. Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutti Periodica. Petroskoi 2004.
Musaev, V.I. Ingermanlandskij vopros v XX veke. S.-Peterburg, 1999.
Mustapää, P. Koiruoho, ruusunkukka. Helsinki, WSOY,1947. 129s.
Mustonen, Juuso. Inkerin asutus- ja nimistökartta.
Mustonen, Juuso. Inkerin heimokartta “Inkerin suomalaiset”. 1933
Mustonen, Juuso. Inkerin kannel I 1943.
Mustonen, Juuso. Inkerin kirkon kärsimysten tie. Helsinki, Inkerin Liitto, 1936. 10 s. (Inkerin Liiton kirjasia N6).
Mustonen, Juuso. Inkerin lauluja I -II.1931?
Mustonen, Juuso. Inkerin orjantappurainen tie. Helsinki, Inkerin Liitto, 1931. 16 s. (Inkerin Liiton kirjasia N2).
Mustonen, Juuso. Inkerin suomalaiset seurakunnat. Helsinki, SKS,1931 ?s.
Mustonen, Matti A. Jumalattomuusliike ja Taistelevien jumalattomien liitto Neuvosto-Venäjällä. Jyväskylä, Gummerus, 1941. s.?
Mutanen, Pekka. Läpi tuskien käy elontie. Karjala-kustantamo. Petroskoi 1989.
Mutanen Pekka. Poika Markkovan kylästä. Dokumentaarinovelli. Karjala-kustantamo. Petroskoi 1983.
Mutanen, Pekka. Vaiennetut sotilaat. Ajatus Kustannus oy. 1999.
Mähönen, Tuuli Anna ja Yijälä, Anu. Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kotoutuminen Suomeen. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuskatsauksia 2016:7.
Määttälä, Mikko. Vihollisina vangitut. Atena kustannus Oy. 2010.
Nenola. Aili (toim.). Inkerin itkuvirret. Ingrian Laments. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 735. Helsinki 2002.
Nevalainen, Pekka – Sihvo, Hannes (toim.). Inkeri. Historia, kansa, kulttuuri. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 547. Pieksämäki 1992.
Nevalainen, Pekka, Hannes, Sihvo (toim). Dokumentteja Inkerinmaalta. Studia Fennica Humanistica 11. Joensuun yliopisto 1990.
Nevalainen, Pekka. Inkeriläinen siirtoväki Suomessa 1940-luvulla. Väitöskirja. Otava, Keuruu 1990.
Nevalainen, Pekka. Rautaa Inkerin rajoilla. Inkerin kansalliset kamppailut ja Suomi 1918 – 1920. Suomen Historiallinen Seura (SHS). Helsinki 1996.
Niemi, Augusti Robert (julk.) Runonkerääjiemme matkakertomuksia 1830-luvulta – 1880-luvulle. Helsinki, SKS 1904. (SKS toimituksia 109).
Niemi, Irja. Neuvostokasvatti. Helsinki, Suomen kirja, 1994. 360 s.
Nironen, Jarmo. Suomalainen Pietari. Vantaa, Novomedia,1999. 225 s.
Nirvi, Ruben Erik (toim.) Inkeroismurteiden sanakirja. Helsinki, SUS, 1971. 730 s.
(Lexica Societatis Fenno-ugricae XVIII)
Nirvi, R.E. Näytteitä inkeriläismurteista. Kotimaisten Kielten Tutkimuskeskus. Julkaisu 15. Valtion painatuskeskus 1981.
Nokkala, Tapani. Paavo Räikkönen. Inkerin mies. Hattula 2004.
Nygård, Toivo. Suur-Suomi vai lähiheimolaisten auttaminen. Aatteellinen heimotyö itsenäisessä Suomessa. Otava. Helsinki 1978.
Ojala, Ella. Ensimmäinen kevät. Tammi. 1994.
Ojala, Ella. Pelastunut albumi. Tammi. Helsinki 1991.
Ojala, Ella. Pitkä kotimatka. Tammi. Helsinki 1988.
Ojala, Ella. Sananlaskuja, tarinoita ja mielleyhtymiä. Tampereen museot 2000.
Ojala, Ella. Suomi näkyy. Tammi. Helsinki 1990.
Ojala, Veli. Heimopataljoona 3. Suomen historian pro gradu-tutkielma.
Paavilainen, Sinikka. Kyynelvaunut. Inkerinsuomalaisten kohtaloita Neuvostoliitossa. Bookwell Oy. Vaajakoski 2013.
Paavilainen, Sinikka. Kyynelvaunut. Romaani inkerinsuomalaisten suuresta pakoretkestä. Into Kustannus Oy. InPrint, Riika 2014.
Pakkanen Lea ja Santeri. Se tapahtui meille. Gummerus 2020.
Pakkanen, Santeri. Virtani yläjuoksulla. – Punalippu 1987, N8.
Pakki, Nikolai. Inkerin kylän lähihistoria taiteessa. Kuvateos. Rudolf Pakin omakustanne.
Pallonen, Juhani. Markkovan murretta. Helsinki, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992. 102 s. (Suomen kielen näytteitä 34).
Pallonen, Juhani. Moloskovitsan murretta. Helsinki, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1986. 129 s. (Suomen kielen näytteitä 26).
Pallonen, Juhani ja Yli – Luukko, Eeva. Hietamäen murretta. Helsinki, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995. 90 s. (Suomen kielen näytteitä 42).
Paraske ,Larin. Ruokopilli. Lyriikkaa ja kertomusrunoutta. Karjala-kustantamo, Petroskoi 1986.
Patrakka, Marjukka. Inkerin seula. – Kotiseutu, 1991: 4, 164 – 172.
Paulaharju, Marjut (toim.). Samuli Paulaharjun Inkeri. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Porvoo 2010.
Pedak-Mustonen, Raija. Metsäpertin isoäitini perintö. Saara kirjastus. Viro 2022.
Pekkanen, Toivo. Inkerin romaani. WSOY. Helsinki 2002.
Pelkonen, Hannu. Voihan Venäjä! Rakentajarovastin matkassa Suomen suvun maille. Saarijärven Offset Oy 2009.
Penttilä, Aarni. Suomenheimoiset sotavangit kielioppaina. Virittäjä 1942, s.148-
Penttinen, Yrjö. Inkeriläisestä Sodan kuvaus –runosta. Virittäjä 1946, v.2, ss. 105-117.
Periäinen, Aili. Inkeriläisiä maailmalla eli evakkona Siperiassa. – Carelia, 1994, N7.
Perttu, Arvi. Petroskoin symposiumi. Petroskoi, Verso, 2001. 247s.
Pettinen, Albert. Lauluja sekakuorolle. Tarton inkerinsuomalaisten kulttuuriseuran sekakuoron ”Kiuru” ohjelmistoa v. 1988-1992 (nuottien kanssa). Tartto 1992.
Pettinen, Albert. Oppia, pelata laulella! Lauluja koululaisille. Kiuruveden Kirjapaino 1993.
Pettinen, Albert. Juureni ovat Suomessa. Viron inkerinsuomalaisten liitto. Paer OÛ. Tartto 2009
Pietarin suomalainen kalenteri Toim. Hagman, A. Pietari, 1872. 112 s.
Pihkala, Isto ja Kivioja, Timo. Juuret Inkerissä. Kustannus Oy uusi tie.
Pitkänen, Eero. Paimenpoika Inkeristä. Eero Pitkänen ja Reuna Kustantamo ja kirjakauppa Oy. Painopaikka Petro Ofsetas, Vilna. 2014.
Pirhone,n Olli. Kansan vihollinen. Inkerinsuomalaisen Niina Väärän tarina. Copyright @ Docendo OY. Saarijärven Offset OY 2012.
Polvinen, T. Venäjän vallankumous ja Suomi. 1917-1920. Porvoo, WSOY, 1971
Porvali, Mikko. Kohti itää. Ateena 2021. Teos aloittaa trilogian, joka kertoo suomalaisesta sotilastiedustelusta itsenäistymisen alusta 1950-luvulle.
Punalippu. Petroskoi, 1987, N8.
Putkinen, Matti & Porvali, Mikko (toim.). Vanki, vakooja, sissi. Atena Kustannus Oy 2015.
Putro, Sakari. I. A. Krylovin ”Tarinoita”. Helsinki, Kirja, 1913. 112 s.
Pähkinälinna, Paul. Ei sanoin – mutta teoin. 1934.
Pärnänen, E. Antti Kivekäs. Historiallinen romaani isonvihan ajoilta osat I ja II. Inkerin kulttuuriseura, Helsinki. 1995 ja 1996.
Pärnänen, E. Antti Kivekäs. Historiallinen romaani isonvihan ajoilta WSOY 1943.
Raevuori, Antero. Pykälä 58.1. Stalinin pitkä käsi. Auditorium Kustannusosakeyhtiö. Bookwell, Juva 2014
Rajainen, Maija. Luterilaisuus Venäjän valtikan alaisena. Itä-Suomen ja Inkerin kirkon järjestelyvaiheita Uudenkaupungin ja Turun rauhojen molemmin puolin. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 87. Helsinki – Vammala 1972.
Rantanen, Vilho. Ristin ja Siperian tie: kappale kahden Siperiaan karkoitetun ja Siperiasta paenneen inkeriläisen kohtalon teistä. Gummerus 1935, näköispainos. Päivä. Hämeenlinna 1990.
Rantasalo, A. V. Inkeriläinen kertova runo Tytärten surmaaja. Helsinki, SKS, 1929.187 s.
Raski, Jaakko. Inkerin kirkko kansallisena kasvattajana. Helsinki 1932.
Rautajoki, Reijo. Inkeriläinen äitini – Pelon täyttämä elämä. 2023. Into kustannus.
Rautajoki, Reijo. Vaiettu sotapakolaisuus. Inkeriläiset kansakoulunopettajat jatkosodan aikana. Akateeminen väitöskirja. Itä-Suomen yliopiston julkaisu N:o 147. Joensuu 2017.
Rautajoki, Reijo. Vaietut. Mediapinta. 2010.
Reuter, Anni. Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa. SKS kirjat 2023.
Reuter, Anni. Väitöskirja. Inkerinsuomalaisten karkotus, hajaannus ja vastarinta Stakinin ajan Neuvostoliitossa aikalaiskirjeiden ja muistitiedon valossa. Helsingin yliopisto 2023..
Ripatti, Maria. Elämä yhden kortin varassa. Tammi. 1996.
Riutta, Ulla. Johannes Togi. Tuomittu pykälän 58 mukaan. Gummerus. Jyväskylä 2003.
Riutta, Ulla. Katso, mikä aamu. Mika Piiparisen elämä ja musiikki. Päivä, Jyväskylä 1985.
Rodzjanko, A. P. Vospominanie o severo-zapadnoj armii. Berlin, ?1921.?
Roiko-Jokela, Heikki – Seppänen, Heikki (toim.) .Etelän tien kulkija – Vilho Helanen(1899 – 1952). Atena. 1997.
Ronkonen, Lyyli. Ilon ja itkun Inkeri. Katri Kukkosen elämäntarina. SLEY-kirjat. 1995.
Ronkonen, Lyyli. Inkeri, isänmaa kallis. Gummerus, Jyväskylä 1990.
Ronkonen, Lyyli. Laps` Inkerin. Muistojen Inkeri Stalinin hirmuvallan alla. Gummerus, Jyväskylä 1989.
Ronkonen, Lyyli Susanna. Koska isien maa oli Inkeri. Runokokoelma. Helsinki, IMDL, 1998. 114 s.
Roslin-Kalliola, Matheus. Inkeri. ? 1907 ?
Ruhanen, Urho. Syytettynä suomalainen. Pohjoinen, Oulu 1989.
Ruhanen, Urho. Vuosisadan pyörteissä. Muistelmia ja esseitä. Karjala-kustantamo, Petroskoi 1987.
Runokerääjiemme matkakertomuksia 1830-luvulta -1880-luvulle. Julk. Niemi, Augusti Robert. Helsinki, SKS 1904. (SKS toimituksia 109).
Runonlaulua Inkeristä. Armas Launiksen v.1906 tallentamia runosävelmiä. Toim. Anneli Asplund. Helsinki, SKS, 199? ?
Räikkönen, Anni-Meri (toim.). Kalamatin mailta maailmalle. Räikkösten sukukirja. Räikkösten sukuseura, Newprint Oy Raisio 2008.
Räikkönen, Erkki. Heimokirja. Helsinki, Otava, 1924. 255 s.
Rämä, Iivari. Jääkäripapin pitkä marssi. Herättäjä-Yhdistys r.y. Jyväskylä 1994.
Rämä, Iivari. Kirkkonummella. Eilen – tänään. Pieksämäki, 1988. 118 s. (Toimi pappina Ruotsin inkeriläisten parissa).
Saarenheimo, Mikko. Sampsa eli Sämpsä Pellervoisen myytin alkuperästä. Helsinki, 1968. ss.193 – 206. (KSV 48).
Saksa, Aleksandr. Rautakautinen Karjala: Muinais-Karjalan asutuksen synty ja varhaiskehitys. Väitöskirja. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta.1998. 258 s. (Studia Carelica humanistica 11).
Salminen, Väinö. Häätapain kuvaus Narvusin Kallivieren kylässä. -Virittäjä.1919, s.17-
Salminen, Väinö. Inkerin kansan häärunoelma muinaisine kosimis- ja häämenoineen. Helsinki, SKS,1916. 191 s. (SKS:n toimituksia 155).
Salminen, Väinö. Inkerissä ja Novgorodin Karjalassa kansanrunoutta tiedustelemassa.- Virittäjä. 1906, N5. ss.65-72.
Salminen, Väinö. Kalevalan kertovat runot Inkerissä. Helsinki, WSOY,1929 (KSV 9).?s
Salminen, Väinö. Keinu l. liekku ja liekkuvirret. Helsinki, WSOY, 1931. ss. 23 – 39. (KSV 11).
Salminen, Väinö. Kertovien runojen historiaa. Inkeri. Helsinki, SKS, 1929. 218 s.
Salminen, Väinö. Länsi-Inkerin häärunot. Synty- ja kehityshistoria. Helsinki, SKS, 1917. ?
Salminen, Väinö. Suomalainen Inkeri. Helsinki, Kustannusosakeyhtiö Suunta, 1919. 60 s. (Suunnan julkaisuja 1.)
Salminen, Väinö. Inkerin runonlaulajat ja tietäjät. SKS, 1931.
Salminen, Väinö ja Salminen, Kaarina. Inkerin muinaisrunot ja runonlaulajat. Helsinki, Inkerin Liitto, 1935. 56 s. (Inkerin Liiton kirjasia N5)
Saloheimo, Veijo. Inkerikkoja, äyrämöisiä ja savakoita. Joensuu, 1991. 54 s.(Karjalan tutkimuslaitoksen monisteita. N10)
Salonsaari, Minna-Liisa. Inkerinsuomalaisten paluumuutto kerrottuna paluumuuttona. Väitöskirja. 2018. Turun yliopisto.
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.utupub.fi/handle/10024/145854
Sama taivas eri maa. Maahanmuuttajan tarina. Toim. Laura Huttunen. Helsinki, SKS, 1999. 307 s. (Sisältää myös inkerinsuomalaisten kertomuksia).
Samooja, Anja. Luode ja vuoksi. ? 1947
Samooja, Anja. Sydänjuuret. ? 1948
Samooja, Anja. Uralin ja Atlantin väliltä. Runoja. ?196?
Santti ,Kaija. Sanankuulijasta sananjulistajaksi. Naisten asema Inkerin luterilaisissa maalaisseurakunnissa 1917 – 1939. Väitöskirja. Suomen Kirkkohistoriallinen seura. 2008.
Saressalo, Lassi. Inkeri. Kertomus Inkerin kansoista ja kulttuureista. Tampereen Museoiden julkaisu 56. 2000.
Sava, Inkeri – Miettinen, Helena. Liljan kuva kutsuu. Atena Kustannus Oy. Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2000.
Savijärvi Ilkka ja Muusa. Vot, ihminen tahtoo kotimaalle. Länsi-Inkerin kieltä ja kohtaloita. Studia Carelica Humanistica nro 8. Joensuu University Press. 1996.
Savola, Alb. Martti Rautanen. Helsinki, Suomen lähetysseura,1927. 63 s.
Savolainen, Aatu. Suomalainen Sissisodassa. Muistelmia II Maailmansodasta. Terttu Pihlajamaa. 1999.
Savolainen, Mikko. Inkerinmaa, joka on, mutta jota ei ole. Jyväskylä, Atena,1997.136 s.
Savolainen, Yrjö. Aikojen hyrskyissä. (Romaani Inkerin historiasta). Len? Kirja? (1920-30 luku)
Seppälä Mikko-Olavi, Seppälä Riitta. Aale Tynni. Hymyily, kyynel, laulu. Werner Söderström Oy, Helsinki. Painettu EU:ssa 2013.
Seppänen, Arvi. Pietarin päiväkirja. Suomen Lähetysseura. 2009.
Shashkov, Viktor. Pakkosiirretyt Karjalassa. – Carelia 1997, N8.
Sihvo, Hannes (toim.). Inkerinmaalla. Muistoja Inkerin maasta ja kansasta sanoin ja kuvin. Karisto Hämeenlinna 1989.
Sihvo, Jouko. Inkerin kansan 60 kohtalon vuotta. Tammi. Helsinki 2000.
Sihvo, Jouko. Inkerinsuomalaisten kohtalo (toimitettu L.A.Gildin venäjänkielisen kirjan pohjalta). Inkeriläisten Sivistyssäätiö. Helsinki 2007.
Sihvo, Jouko. Paaskoski, Jyrki (toim.). Inkerin kirkon neljä vuosisataa. Kansa, kulttuuri, identiteetti. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Saarijärven Offset Oy. Saarijärvi 2015.
Sirelius, U.T.? (Kirjoitti Inkerin kansatieteestä)
Siren, A. Punapakolaisena Venäjällä. ? 1923.
Soikkeli, Martti. Vaitelias mies. Edita Prima Oy. Helsinki 2008.
Sopanen, Tapani. Hänen siipiensä alla. Ristin Voitto. Vantaa 1982. Uusi painos 1990.
Studia Carelica Humanistica 4. Inkeriläiskertomuksia. Universitas Ostiensis 1994. Joensuu 1994.
Störgren, Alexander. Mutkainen tie vapauteen. Omakustanne. 1993.
Suni, Leo. Inkerin kova kohtalo. – Itämerensuomalaiset. Toim. Jokipii, Mauno. Jyväskylä, Gummerus? 1995. ss.211-232.
Suomalainen Inkeri. Toim. Inkerin liitto. 2. – 8. vuosijulkaisu. (Helsinki), 1933 – 1938. a´ 48 s.
Suomalainen kansankalenteri Venäjällä. Toim. Räikkönen, P. 1879 – 1918. Pietari?
Suomalaisia vankileirien saaristossa. Toim. Vettenniemi Erkki. Helsinki, Art House, 2002. 333 s.
Suominen, Helli. Mooses Putro. Inkerinmaan kansallislaulun säveltäjä. Inkeriläisten Sivistyssäätiö. Helsinki 1969.
Survo, Arno. Magian kieli. Neuvosto-Inkeri symbolisena periferiana. Helsinki, SKS, 2001. 264s. (SKS toimituksia 820)
Survo, Arvo. Inkerehen Korpimessu. (Kupanitsa), 1996.
Survo, Arvo. Suur – Synty Kiesus. Tampere, Kuvitar, 2006. 222 s.
Survo, Arvo. Itku Inkerille. Akateeminen kustannusliike 1992.
Survo, Arvo. Neljäs tuuli. Otteita inkeriläispappi Arvo Survon puheista. Valinnut ja toimittanut Vesa Junttila. Lasten Keskus, Jyväskylä 1989.
Suvanto, Risto. Aleksanteri Ahola-Valo ja viisas rakkaus. Ahola-Valon suppea elämäkerta. Elmo ry. 1995.
Sveriges ingermanländska riksförbund. Sverigeingermanländarnas historia. Borås 2000.
Syrjä, Pentti. Isänmaattomat. Heimosoturit jatkosodassa1941-1944. Helsinki, WSOY, 1991. 154 s.
Taina, Matti. Hyvästi Inkeri. Inkeriläisen Matti Pietarinpoika Tainan perheen elämä Inkerissä ja Suomessa, Stalinin saappaan alla ja toisen maailmansodan jaloissa. Books on Demand, Helsinki. Norderstedt, Saksa 2015.
Taina Matti. Esi-isien maassa. Books on Demand. Helsinki 2017.
Taina, Väinö. Vieras tulee ajallaan. SLEY-kirjat. 1992.
Taina, Väinö. Hakaristin hallinnasta Hankoon. SLEY-kirjat. 1994.
Takala, Irina. Uusia näkemyksiä Suomen kansanarmeijasta. – Carelia (Punalippu), 1990, N 7.
Takalo, Pirjo ja Juote, Mari. Inkerinsuomalaiset. Helsinki, Painatuskeskus oy, 1995. 94 s.
Talja Nerman, Virpi. Jäniskylästä Jyväskylään. Kirja perustuu Maria Nermanin muistoihin ja kokemuksiin sekä muutamien muiden sukulaisten muistitietoon ja kirjeisiin. Lisäksi tapahtumia on taustoitettu ja kontekstoitu tutkimuskirjallisuudella ja arkistotutkimuksella. Maria kuoli vuonna 2014. Jäniskylä oli Marian kotikylä Venjoella. 2021.
Bookcover-nettikauppa tai Virpi Talja Nerman osoitteella virpital@gmail.com
Tallgren, M.A. Inkerinmaan muinaisasutuksesta. – Suomalainen Tiedeakatemia, esitelmät ja pöytäkirjat. 1937.
Targiajnen, M.A. Ingermanlandskij izlom. (1918-1920). Borjba ingermanlandskih finnov v grazhdanskoi voine na severo-zapade Rossii. St.-Peterburg, Dmitrij Bulanin, 2001. 362 s.
Tarsalainen, Anne. Ettet unohtaisi nimeäsi. Reuna Oy 2021.
Tarsalainen, Anne. Juuret ja siivet -sukunovelleja. Omakustanne, Helsinki 2022.
Tarsalainen, Anne. Älä kulje hautani ohi. Kirjokansi Turku 2023.
Taussi, Päivi. Katrin kahdet kengät. Teos perustuu kirjoittajan
isoäidin tarinaan. Reuna 2022.
Taussi, Päivi. Sillalla käy tuuli. Kirja on löyhästi sidoksissa Taussin aiemmin julkaistuun kirjaan Katrin kahdet kengät. Reuna 2023.
Telkkinen, T. Elämän tuntemattomia polkuja. 1935.
Teinonen Markku, Virtanen Timo J. (toim.). Ingrians and Neighbours. SKS, Studia Fennica, Ethnologia 5. 1999.
Tenkku Jussi ja Liisa. Inkeriläisiä siirtämässä. Päiväkirjat 1943-1944. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1151. Tieto Gummerus. Jyväskylä 2008.
Termonen, Teuvo. Junalla Pietarista Kivennavalle. Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi. 2008.
Tervo Jari. Matriarkka. Otava. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu 2016
Tervonen, Heikki: Arvo Survon matkassa Viipurista Volgan mutkaan. Kirjapaja 2007.
Thuresson, Birger. Inkerin Lilja. Pakolaistytön tarina. Ristin Voitto, Porvoo-Juva 1986.
Tiittanen, Antti. Oma Inkerini. WSOY. Porvoo 1921.
Tiittanen, Antti. Inkeri. Yleissilmäys. 2. painos. Helsinki, Kotikasvatusyhdistys ry. 1922. 63 s. (Kotikasvatusyhdistyksen kotiopintokirja VI)
Tiittanen, Antti. Nuori orja. 1-näytöksinen historiallinen kuvitelma. Helsinki, Kirja oy., 1923 ?s
Timonen, Senni (toim.). Näin lauloi Larin Paraske. SKS. Helsinki-Pieksämäki 1982.
Toikka, P. Piirteitä Inkerinmaan oloista 400 vuotta sitten. – Kansalaiskalenteri ja albumi Inkerinmaalla ja Pietarissa vuodelle 1909. Helsinki, 1908.
Toivonen, Katrina. Rajan lapsi. Omakustanne. Ladonta ja muotoilu Fennia Typesetting. Toronto, Kanada. Estoprint 1998.
Torikka, Urho (Konkka, Juhani) Kahden maailman rajalla. Helsinki, WSOY, 1939. 364 s. (Juhani Konkan romaaninmuotoinen muistelmateos Urho Torikan nimellä)
Tuhu, Juho. Inkerinmaalta Siperiaan. – Carelia 1994, N7.
Tumanskii, Fedor Osipovich. Vadjalastest ja isuritest XVIII saj. löpul. Tallinn, Valgus, 1970.
Tuominen, Arvo. Kannaksen kaleidoskooppi. REUNA Kustantamo ja kirjakauppa Oy. 2017. Tuomisen kirjan tilaukset: tilaukset@reunalla.fi puh. 040 578 8049.
Tuukkanen, Saimi. Elämäni helminauha. Omakustanne.1987.
Tuuli Erkki. Inkeriläisten vaellus. Inkeriläisen väestön siirto 1941-1945. WSOY. Porvoo-Helsinki-Juva 1988.
Tuuri, Antti. Ikitie. Otavan kirjapaino Oy. Keuruu 2012. Zlobin Vieno. Heidän ihanteensa murskattiin. Tyttären tarina Säde-kommuunasta NeuvostoKarjalassa. Julkaisuja 7. Siirtolaisinstituutti. 2017. Pokkaripainoksesta on ilmestynyt uusittu painos heinäkuussa 2017. Kirjan kansi ja kuvat ovat 15.9.2017 ensi-iltansa saaneesta Ikitie-elokuvasta.
Tynni Aale. Inkeri, Inkerini. WSOY 1990.
Tynni, Aale. Balladeja ja romansseja. Helsinki, WSOY, 1967. 98 s.
Tynni, Aale. Kynttilänsydän. 1. ja 2. painos. Helsinki, WSOY, 1938 ja 1939. (Esikoiskokoelma).
Tynni, Aale. Lehtimaja. Helsinki, WSOY,1946.
Tynni, Aale. Lähde ja matkamies. Helsinki, WSOY, 1943.
Tynni, Aale. Olen vielä kaukana. (Muistelmia M.Haaviosta)
Tynni, Aale. Pidä rastaan laulusta kiinni. Helsinki, WSOY,1969. 98 s.
Tynni, Aale. Pidän rastaan laulusta kiinni Helsinki, WSOY,1991. 99 s.
Tynni, Aale. Soiva metsä. Helsinki, WSOY, 1947. 98s.
Tynni, Aale. Torni virrassa. Helsinki, WSOY, 1954
Tynni, Aale. Tulisen järjen aika. Helsinki, WSOY, 1962
Tynni, Aale. Valo ja varjo. Helsinki, WSOY, 1983. 104 s.
Tynni, Aale. Vesilintu. Helsinki, WSOY, 1940.
Tynni, Aale. Vieraana Vihreällä saarella. Helsinki, WSOY, 1954. 132 s.(Irlannista)
Tynni, Aale. Vihreys. Helsinki, WSOY 1979. 79s.
Tynni, Aale. Vuodenajat. Helsinki, WSOY,1987. 55 s.
Tynni, Aale. Ylitse vuoren lasisen. Helsinki, Helsinki, WSOY, 1949.
Tynni, Kaapre (Toim.) Kymmenen kohtalokasta vuotta Inkerin kansallisten taistelujen varrelta. Helsinki, 1929. 272 s. (E)
Tynni, Kaapre. Laulava Inkeri. – Heimotyö V. 1942. ss. 133 – 137. (E)
Vainikka, Adam. Iloinen Inkeri. Inkerin kulttuuriseura ry. 2005.
Vanha Tuutari. Tuntemattoman tekijän käsikirjoitus 19. vuosisadan alusta. Julkaissut Haltsonen, Sulo. Helsinki, SKS, 1967. 77s. (Suomi 112:4).
Varjovaara, Johannes (s.Spankkovalta). Inkeri-ikävä. Viipuri, 1929
Waronen, Matti. Vainajainpalvelus muinaisilla suomalaisilla. Helsinki, 1898. 354 s. (SKS:n toimituksia 87).
Vartiainen, Onerva. Valo pimeässä on hyvä – Lapsuusmuistoja sota-ajalta. Kustannus Oy Pieni Karhu 2008.
Waske, Toivo. Päämajan Kaukopartiomies. Muistelmat nyt käännettynä suomeksi. 2022.
Kirjaa saatavilla AMAZONISTA.
https://www.amazon.co.uk/Toivo-Waske-P%C3%A4%C3%A4majan-Kaukopartiomies/dp/B09FS2ZYH7/ref=sr_1_1?crid=2KKR8DFOA55VJ&keywords=toivo+waske&qid=1643806633&sprefix=toivo+waske%2Caps%2C208&sr=8-1
Vatjalainen, Liisa. Vihreä Lotta bolsevikkien maassa. 1928.
Verigin, Sergei ja Suni, Leo. Inkerinsuomalaisten muutto Karjalaan 1940-luvun lopussa. – Carelia 1993, N6.
Vettenniemi, Erkki. Punaisen terrorin todistajat: Neuvostoliitto suomalaisten leirivankien muistelmissa. Pohjautuu Tampereen yliopistossa 2001 hyväksyttyyn väitöskirjaan. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Karisto. Hämeenlinna 2004.
Vihavainen, Timo & Takala, Irina. (Toim.) Yhtä suurta perhettä. Helsinki, Kikimora publ., 2000. 326 s. (Kikimora publications series B12): Suni, Leo. Inkerinsuomalaiset. Ss. 77-94.
Wikberg, Pekka. Inkerinmaan kasvattajia, Toikat Hietamäeltä. Ykkös-offset Oy. Vaasa 2007.
Vilhunen, Tuulikki. Keisarien kaupungissa. Suomen lähetysseura. 2013.
Vilkuna, Kustaa. Vuotuinen ajantieto 5.p. Helsinki, Otava, 1978. 382s. (Sisältää tietoa myös Inkeristä) Sama. 19.pain. 1994. 400s.
Virolainen, Antti. Hittolan neito. Saarijärven Offset Oy. 2000.
Virolainen, Antti. KGB:n varjossa. ? Päivä oy, 2001.
Virtanen, E. A. Eräiden itämerensuomalaisten kansain kyläpaimenista. Helsinki, 1923. ss.231 – 248. (KSV 3).
Virtanen, E. A. Runokerääjien vaikutelmia Inkeristä. – Suomalainen Suomi, 1943: 9. ss. 486 – 491.
Virtanen, Raili. Tiltun tarina. Helsinki, Kirjayhtymä, 1996. 157 s.( Tietoja Petroskoin yliopistosta ja inkerinsuomalaisista opiskelijoista).
Virtaranta, Pertti. Inkeriläisiä sananlaskuja ja arvoituksia. Castreniumin toimitteita 18. Helsinki 1978.
Virtaranta, Pertti. Katri, Peräläinen. Inkeriläinen kielenoppaani. Separatum ex. Kalevalaseuran vuosikirja 60, 1980, 117-135.
Virtaranta, Pertti. Kulttuurikuvia Karjalasta. Ihmisiä ja elämänkohtaloita rajantakaisessa Karjalassa. Mukana myös inkeriläisten vaiheita. Weilin & Göös. Jyväskylä 1990.
Virtaranta, Pertti. Kynällä kylmällä – kädellä lämpimällä. … 199? ? (Inkeriläisten haastatteluista).
Virtaranta, Pertti. Näytteitä Inkerin murteista. (1). Koprinan Iisaron ja Siiverskan kylistä. – Virittäjä, 1953. ss.384 – 405. (E)
Sama. (2). Narvusin Fyödrömaan, Ropsun ja Kurkulan kylistä. – Virittäjä, 1955. ss 41- 70. (E)
Virtaranta, Pertti. Suomen kansa muistelee. Helsinki, ? 1964.
Volkov, Solomon. Pietari, eurooppalainen suurkaupunki. Otava 1996.
Voutilainen, Paavo. Runoja. Useita kirjoja. Karjala-kustantamo. Petroskoi.
Vuorela, Toivo. Jouluoljet. Helsinki, 1960. ss. 187 – 223. (KSV 40).
Vuorela, Toivo. Kansanperinteen sanakirja. Hki, WSOY, 1979. 543 s.
Vuorela, Toivo. Sulo Haltsonen 1903-1973. Helsinki, 1974. ss. 541 – 544. (KSV 54).
Väänänen, Kyösti. Herdaminne för Ingermanland I. Lutherska stiftsstyrelsen, församlingarnas prästerskap och skollärare i Ingermanland under svenska tiden. Helsingfors, Svenska litteratursällskapet i Finland, 1987. 346 s.(Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, N538) (Inkerin papistoa ja opettajia, seurakunnat ja koululaitos). II osa katso: Luther, Georg , 2000.
Zahharov, Ikuinen kulkuri, Kasseff. ?
Zlobin, Vieno. Heidän ihanteensa murskattiin. Tyttären tarina Säde-kommuunasta Neuvosto-Karjalassa. Julkaisuja 7. Siirtolaisinstituutti. 2017.
Zolotarev: Etnicheskij sostav naselenja severnozapadnoi oblasti i Karelii. Leningrad,1926.
Yläjoki, Janne. Inkeriläislehdistö kansallisessa rakennustyössä. Inkeriläisen tietoisuuden kasvatuspyrkimyksiä vuosien 1905 – 08 ja 1917 murroksissa. Journalistiikan pro gradu – työ ja Suomen historian sivulaudatur – työ Jyväskylän yliopistossa. 138s.
Ylätalo, Elise. Tammen ikävä. Suomeen 1990 -luvulla tulleen paluumuuttajan kelttolaisen Anna-Maria Orgolaisen elämäntarina. Omakustanne. 2021.
Kirjatilaukset voi tehdä osoitteeseen:
Elise Ylätalo, ehkaan@gmail.com tai tekstiviestillä 0400191103.
Ylönen, Kaarina. Inkerin kirkon nousu kommunistivallan päätyttyä. Kirkon tutkimuskeskus, sarja A, N 70. Jyväskylä, 1997.
Öhlander, C. Bidrag till kännedom on Ingermanlands historia och förvaltning I. 1617-1645. Upsala, 1898.
Det svunna Ingermanland. En kort berättelse i ord och bild om Ingermanland och dess skingrade finska befolkning. ISK, Västerås 1986. Kadonnut Inkerinmaa. Lyhyt kertomus sanoin ja kuvin Inkerinmaasta ja sen hajotetusta suomalaisesta väestöstä.
Historian tutkimuksia 4. Joensuun yliopiston julkaisusarja. Joensuu 1987. Teoksessa on kaksi Inkerin historiaa koskevaa artikkelia: Kimo Keskinen, Olli-Matti Sopanen, Heino Voutilainen, Inkerin kansan murrosvaiheet uudella ajalla. Matti Hirvonen, Inkerin ja Vatjan kansan kehityskaari.
Ingermanländer i Västerås. Västerås Ingermanländernas förening VIF. Västerås 1989. Inkeriläiset Västeråsissa.
Inkerin eeppisiä runoja. Neuvostoliiton tiedeakatemian Karjalan haaraosasto. Kielen, kirjallisuuden ja historian laitos. Karjala-kustantamo. Petroskoi 1990.
Inkerinsuomalaiset paluumuuttajina: Selvitys inkerinsuomalaisten integraatiosta ja
viranomaispalvelujen käytöstä. Sosiaali- ja terveysministeriö. Pakolaistoimisto. Helsinki Painatuskeskus 1995.
Isien usko. Inkerin kirkon 350-vuotisjuhlanumero. Växjö 1961.
Neuvosto-Karjalan kirjailijat. Hakuteos. Karjala-kustantamo, Petroskoi 1989.
Jämsen Arja, Knaapi Jouko, Leskinen Sirkku, Salo Mikko, Syrjäläinen Soile. Palvelutaloja inkeriläisille vanhuksille. Inkerin vanhustenhuollon kehittämishankkeen arviointiraportti N:o 3. Yhteiskuntapoliittisia raportteja, Joensuun yo. Yhteiskuntapolitiikan laitos. 1988.
Paikallisseurakunnan opas inkeriläistyössä. Laatinut kirkon ulkomaanasiain neuvoston asettama työryhmä. Helsinki 1991.
Punalippu 8/1987. Petroskoi 1987. Lehden Inkeri-aiheinen erikoisnumero.
Tietoja Suomeen aikoville Neuvostoliiton suomalaisille. Työministeriö, Helsinki 1990.
Ulkosuomalaisia. Kalevalaseuran vuosikirja 62. SKS. Helsinki 1982. Sisältää mm. Max Engmanin artikkelit: Pietarin suomalaiset ruokatavarakaupat; Suomalaistyttö Pietarissa. Fiktio ja todellisuus sekä Matti Kuusen artikkelin Narvusin suomalaissuvuista.