Säätiön tarkoituksena on inkeritietouden kerääminen ja tallettaminen sekä Suomessa asuvien inkeriläisten ja heidän jälkeläistensä toiminnan tukeminen ja kehittäminen.
Säätiön kotipaikka on Helsinki.
Inkeriläisten sivistyssäätiön säädekirja allekirjoitettiin 30.6.1965 Helsingissä ja oikeusministeriö vahvisti säätiön säännöt 27.7.1965.
Säädekirjan teksti on seuraava:
Haluten huolehtia Inkeritietouden keräämisestä ja tallettamisesta sekä inkeriläisten ja heidän jälkeläistensä henkisen ja taloudellisen toiminnan tukemisesta ja kehittämisestä sekä saatuamme tähän tarkoitukseen Inkeriläisten Yhdistys ry:n luovuttaman tuhat markkaa ja Inkeriläisten Yhdistys ry:n Helsingin Paikallisosaston samoin luovuttaman tuhat markkaa kuin myös Inkeriläisten Yhdistys ry:n luovuttaman kuusituhatta markkaa eli yhteensä kahdeksantuhatta markkaa peruspääomaksi olemme päättäneet tällä säädekirjalla perustaa Inkeriläisten sivistyssäätiö-nimisen säätiön ja olemme tälle säätiölle hyväksyneet oheisena olevat säännöt.
Helsingissä kesäkuun 30. päivänä 1965.
Matti Vironmäki
Kirkkoherra
Helsinki
Harry Brotherus
Laamanni
Helsinki
Antti Kekki
Johtaja
Espoo
Väinö Kekki
Ilmoituspäällikkö
Helsinki
Säätiö toteuttaa tarkoitustaan seuraavilla tavoilla:
– Inkeriaiheisten teosten julkaiseminen ja julkaisemisen tukeminen
– Inkeriaiheisten julkaisujen hankinta arkistoon
– Suomen Inkeri-liitto ry:n julkaiseman Inkeriläisten viesti –lehden tukeminen
– Inkeriläistaustaisten nuorten opiskelujen tukeminen
– Yhteydenpito muihin inkeriläisjärjestöihin
Säätiön ensimmäinen työ oli historiateoksen kustantaminen. Historiasta haluttiin tehdä kansantajuinen, asiapohjainen ja luotettava. Tiedot oli kerättävä valtaosaltaan muistitiedoista, mutta lähdeaineistoakin oli runsaasti. Vuonna 1969 valmistui teos Inkerinsuomalaisten historia. Tämä teos on loppuunmyyty.
Vuonna 2006 säätiö kustansi akateemikko L.A.Gildin venäjänkieliseen teokseen perustuvan, Jouko Sihvon toimittaman ja Lilja Kuivasen kääntämän, Inkerisuomalaisten kohtalo nimisen kirjan. Alkuperäisestä teoksesta poiketen tähän teokseen on lisätty runsaasti Suomen historiaa taustoittamaan kirjassa esitettyjen Stalinin vainoissa menehtyneitten inkeriläisten kohtaloita. Kirja sisältää myös luettelon noin 1500 vainoissa henkensä menettäneistä.
Säätiö on vuosien varrella ottanut myyntiin inkeriläistaustaisten kirjailijoiden teoksia. Osa näistä teoksista on loppuunmyytyjä.